Pilkkutauti

Nyt se sitten iski minuunkin. Pilkkutauti. Jonkinlaista oireilua oli havaittavissa jo aiemmin turkoosin väristen GG-lattemukien hankinnan myötä mutta nyt se tauti sitten iski kunnolla ja lujaa. Löysin nimittäin lähes täydelliset kahvimukit. Siis vain "lähes täydelliset" olettaen että täydellisiä ei ole vielä tähän päivään mennessä valmistettu ja on jotain mitä vielä voi odottaa.  Ainoaksi ISOKSI ongelmaksi muodostui se, että olen toistaiseksi onnistunut hankkimaan näitä vain 2 kpl.  Mukit ovat IB Laursenin vanhempaa mallistoa - Polka-mukit - ja olen selvästi liian myöhään liikkeellä tässä asiassa.

Olen eilen ja tänään lähettänyt kymmeniä kyselyitä sisustusputiikkeihin, josko jossain olisi näitä vielä hyllyille jäänyt. Ei ainakaan vielä ole löytynyt. Eräs ystävällinen jälleenmyyjä otti jopa yhteyttä maahantuojaan mutta sieltä ei näitä enää saa. Ainoa mahdollisuus on siis löytää jostain vanhaa varastoa. Tai sitten toivon että joku kanssaihminen ystävällisesti luopuisi omistaan. 4 kpl vielä tarvitsisin mutta jo yhdestäkin olisin kiitollinen.

 

Pilkkutautia lievittääkseni ostin Sinisestä Siveltimestä ( sieltäkin siis  niitä mukeja etsin ) aivan valtavan suloiset IB Laursenin pilkulliset nupit jotka vaihdoin Ikean kaapin oviin. Ei niissä vanhoissa mitään vikaa ollut mutta tulipahan vähän uutta keväistä ilmettä tuohonkin kaappiin :-)

Itse tauti ei siis ole parantunut. Siispä seuraavaksi taas googlettelemaan IBL-mukeja. Ja laittamaan ostoilmoituksia kaikille mahdollisille sivustoille. Ne mukit TÄYTYY löytyä jostain. Pitäkäähän peukkuja :-)

Integrointia ( vai korostamista?) keittiössä

Näin tiistai-iltaisin olo on melkein kuin viikonlopun kynnyksellä; meillä kun suurin osa lasten säännöllisistä harrastuksista painottuu alkuviikkoon ja puolivälissä viikkoa elämä kiireisenä muksutaksina olemisesta vaihtuu rauhallisempaan ajanviettoon kotosalla.

Myöhäisillan hiljaisuudessa kuuluu enää keittiöstä astianpesukoneen ääni ( meidän oma onkin melko äänekäs kapistus ) ja siitäpä innostuneena teen "astianpesukonepostauksen".

Viime syksynä huomasin, että astianpesukoneen valkoiseen etupaneeliin oli ilmestynyt iso jälki, semmoinen oikein kunnon naarmu, joka näkyi kauas. Aikani sitä harmisteltuani päätin kokeilla tämmöistä pikku tuunausta:

Alimmaiseksi teippasin puukuvoisen kontaktimuovin, Dc-fixin, ja siihen päälle sitten laitoin tuon sisustustarran. Alkuun jännitin, että miten tuo pohja tuossa pysyy kiinni, kun koneesta välillä nousee ilmoille kuumat höyryt. Nyt, reilun puolen vuoden päivittäisen käytön jälkeen Dc-fix on edelleenkin tiukasti astianpesukoneen kannessa myös reunoilta.

Yläkaapiston vanha valkoinen valolista on hyvässä tallessa, jos joskus tekee mieli muuttaa yleisilmettä takaisin vaaleammaksi. Ruskeat pikkulaatikot löysin HH:sta, niihin laitoin numerotarrat ja nyt ne istuvat ainakin kokonsa puolesta kuin hanska käteen noihin yläkaapiston lokerikkoihin jotka alkujaan olivat tyhjillään.

Alunperin niin kovin valkoinen keittiöni alkaa hiljalleen muistuttaa enemmän " Täti-ruskean" kodin sydäntä. Ja ehkäpä se onkin enemmän minun näköiseni tällaisena :-)

Keittiön tapetointia

Kun taloa aikoinaan rakennettiin, oli minulle selvää että keittiö tulee olemaan hyvin pelkistetty, valkoinen ja vain työtasoissa ihan vähän tummaa väriä. Valkoisia seiniä katselin pari vuotta, kunnes kyllästyin ja maalasin ne hiukan sävytetyllä, jolloin kaapistot tulivat paremmin esiin seinästä. Kaappien valolistat vaihdettiin alkuperäisistä valkoisista ruskeisiin ( on  jalkalistavärkkiä, muttei sitä oikeastaan huomaa ) . Lopputuloksesta innostuneena uskalsin vielä  hankkia ikkunaseinälle vielä hiukka tummempisävyisen tapetin.

 

<--- ennen

       jälkeen -->

Ikean Ingolf - jakkarat tuunasin kahvoilla - niistäkin tuli ihan kuin eri tuolit.

Suosikkituunauksia

Tämän pöytäryhmän hankin aikoinaan ensimmäisenä ostoksena uuteen kotiimme. Pöytä on ihanan tukeva, mutta sen kansi joutui pikkuväen toimesta kovalle koetukselle ja alkoi pian kupruilemaan niiltä kohdin mistä maalipinta oli rikkoutunut. Harkitsin ensin kannen hiomista ja maalaamista uudelleen, kunnes sain vinkin vähän erilaisesta tavasta uudistaa pöydän kansi...

Yksi paketiilinen lattialaminaattia riitti tämän pöydän kanteen, reunoilla on puulistat. Kansi on ns. "kelluva" ja jos joskus myöhemmin haluaa vaihtaa toisenlaisen laminaatin tilalle, niin se onnistuu helposti listat irroittamalla. Pari mustaa metallikoukkua ja sisustustarra löysivät paikkansa rungosta. Pöydän seuraksi hankin banaaninlehtituolit, tosin paikkoja tuli nyt vain 4.lle henkilölle. Tällaisena pöytäryhmä oli reilun vuoden ajan, kunnes joulun jälkeen iski halu taas vaihtaa tuolit takaisin sellaisiksi, joita sopii pöydän ympärille 6.

Nyt pöydän ympärille sopii taas kivasti 6 kaffittelijaa :-)

Tuoleja hankin kahdesta eri paikasta, kaksi tuoleista on antiikkitammen värisiä metalliristikolla, neljä oli ruskeaa puuristikolla - kaksi niistä maalasin itse mustaksi.

Syynä tuohon mustaksi maalaamiseen ei ollut pelkästään ulkonäkö, vaan se että vahingossa liukastuin portailla  yhtä tuolia sisään kantaessani ja eikun "naks" - tuollainen selkänojan ristikon kaistale meni poikki. Harmitti ensin vietävästi, mutta onneksi tuo näppärä isäntä ( joka tavallisesti ei osallistu millään tavoin näihin "höpö-höpö-sisustusjuttuihin"...) taiteili siihen tuoliin tilalle uuden ja eron alkuperäiseen huomasi enää vain ristikon väristä. Spray-maalia pintaan - ja minusta tämä koko ryhmä onkin nyt hauskemman näköinen näin, kun pöydän ympärillä on samanlaisia tuoleja vain 2, molemmat eri puolilla pöytää, eikä edes vastakkain.