Butterfly

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Piiiiiiiitkä perjantai



Ei kyllä tunnu riittävän pitkältä tämäkään perjantai. Tekemistä riittää niin sisällä kuin ulkonakin. Käytännössä vapaapäivinä meillä ensin sotketaan, sitten siivotaan ja taas heti uudestaan sotketaan. Aamusta lähdettiin tyttöjen kanssa etsimään pajunoksia koristeltavaksi. Tehtävä osoittautukin yllättävän haasteelliseksi, koska pajunkissat eivät vielä olleet kunnolla auenneet. Muksujen koristellessa vitsoja sisällä minä kulutin aikaani etuterassilla tuon kukkalaatikon kimpussa. Ja onnistuin pöllimään tyttöjen "maalaamosta" pari  kananmunaakin tätä varten.


Ihanan aurinkoinen päivä tänään. Ulkona olisi viihtynyt pitempäänkin, mutta pakko oli palata sisälle siivouksen työnjohtotehtäviin - höyheniä oli jokapaikassa, pari kanamunaa rikkoontunut lattialle maalauksen jäljiltä ja pajuista kaikenmaailman räippeitä pitkin huushollia. Porukalla me sitten koristelun jäljet siivottiin.


Huomenna on meillä trullipäivä. Pienet noidat kiertelevät virpomassa - jakelevat noita koristeltuja pajunoksia  ja odottavat saavansa karkkia palkkioksi. Koirat ovat aina ihan hermona kun ovikello soi tiuhaan ja kummallisen näköiset pikkuolennot pyörähtelevät eteisessä.


Pitääkin muistaa nostaa kaikki pääsiäiskoristeet korkealle aina kun jättää koirat itseksensä tänne sisälle. Muussa tapauksessa pääsee taas siivoamaan säpäleitä lattialta. Viime viikolla terrieri oli tuhonnut sakset. Oikein fiskarssit. Olin unohtanut ne tuohon olkkarin arkkupöydälle - ja vieressä oli tyttöjen askartelusakset mutta niihin ei ollut koskettu. Vanhat esineet ja koristeet saavat yleensä olla ihan rauhassa paikoillaan mutta jos matalalle tasolle ilmestyy jotain uutta, niin sen koirat laittavat tilaisuuden tullen uuteen kuosiin.
 

Nyt etsimään lapsille hameita, essuja, huiveja ja koreja huomista trullipäivää varten. Ja rauhallisen / iloisen / munarikkaan yms pääsiäisen toivotus seuraavan lorun sanoin:

Luuta hukassa
narsisseja tukassa.
Hiiren korvat höröllä
mämmivatsa löröllä.
Tättärää, noita tää
terveisiä lähettää.
Hyvää Pääsiäistä !


tiistai 26. maaliskuuta 2013

New Blog Love- tunnustus!

Sain tämän tunnustuksen Lumivalkeita Unelmia blogista, Iso Kiitos siitä Sanna.  Sinulla on ihana blogi, käykäähän kurkkimassa.

http://lumivalkeitaunelmia.blogspot.fi




Tunnustuksen ohjeet ovat siis seuraavat:
Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
Valitse 5 ihanaa bloggaajaa ( joilla on alle 200 lukijaa ) ja kerro se heille
jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
Näin autamme siis uusia bloggaajia eteenpäin,
ja ehkäpä juuri sinä löydät täältä uuden upean blogituttavuuden.

 Tunnustuksen haluan jakaa eteenpäin
seuraaville blogeille:
 http://www.merttuli.blogspot.fi/
 http://onnellistaarkea.blogspot.fi/
 http://www.pinkkitikkari1.blogspot.fi/
http://www.sarijoh.blogspot.fi/
http://karakrimskrams.blogspot.fi/

Käykäähän tutustumassa näihin blogeihin.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Ehtoota eteisestä

Meidän sinisessä talossa eteinen aukeaa vähän käytävämalliseksi makkareiden suuntaan. Ihan alunperin  siihen oli suunniteltu vaatekaappeja käytävän täydeltä, mutta minä ajattelin että turhan ahtaaksi menee ja tuo käytävämäisyys korostuu entisestaan. Paikkansa käytävältä löysivät peili ja lipasto. Laitoin siihen vielä tuollaisen ison "tapettitaulun" taustaksi, eli yksi rullallinen kuviollista tapettia keskelle valkoista seinää ja siihen puulistat ympärille. Luulisin, että tapetin vaihtokin onnistuu näppärästi sitten kun uutta ilmettä eteiseen haluaa.



Peilin päälle kunniapaikalle pääsi "trofe" Hassu Hirvi joka aina yhtä hyväntuulisena touhujamme katselee....


Lipasto tuollaisella paikalla eteisessä kerää päällensä kaikenlaista tavaraa - usein myös jotain sinne kuulumatonta. Lähempi tarkastelu lasikupuastiaan osoitti, että sieltä sisältä löytyy mm. musta sulka ja tonttulakin valkoinen tupsu, joita minä en ole sinne laittanut - hmm.....ilmeisesti pikkuneidit olleet asialla ja sisustelleet :-)




tiistai 19. maaliskuuta 2013

Integrointia ( vai korostamista?) keittiössä

Näin tiistai-iltaisin olo on melkein kuin viikonlopun kynnyksellä; meillä kun suurin osa lasten säännöllisistä harrastuksista painottuu alkuviikkoon ja puolivälissä viikkoa elämä kiireisenä muksutaksina olemisesta vaihtuu rauhallisempaan ajanviettoon kotosalla.

Myöhäisillan hiljaisuudessa kuuluu enää keittiöstä astianpesukoneen ääni ( meidän oma onkin melko äänekäs kapistus ) ja siitäpä innostuneena teen "astianpesukonepostauksen".

Viime syksynä huomasin, että astianpesukoneen valkoiseen etupaneeliin oli ilmestynyt iso jälki, semmoinen oikein kunnon naarmu, joka näkyi kauas. Aikani sitä harmisteltuani päätin kokeilla tämmöistä pikku tuunausta:


Alimmaiseksi teippasin puukuvoisen kontaktimuovin, Dc-fixin, ja siihen päälle sitten laitoin tuon sisustustarran. Alkuun jännitin, että miten tuo pohja tuossa pysyy kiinni, kun koneesta välillä nousee ilmoille kuumat höyryt. Nyt, reilun puolen vuoden päivittäisen käytön jälkeen Dc-fix on edelleenkin tiukasti astianpesukoneen kannessa myös reunoilta.



Yläkaapiston vanha valkoinen valolista on hyvässä tallessa, jos joskus tekee mieli muuttaa yleisilmettä takaisin vaaleammaksi. Ruskeat pikkulaatikot löysin HH:sta, niihin laitoin numerotarrat ja nyt ne istuvat ainakin kokonsa puolesta kuin hanska käteen noihin yläkaapiston lokerikkoihin jotka alkujaan olivat tyhjillään.

Alunperin niin kovin valkoinen keittiöni alkaa hiljalleen muistuttaa enemmän " Täti-ruskean" kodin sydäntä. Ja ehkäpä se onkin enemmän minun näköiseni tällaisena :-)


perjantai 15. maaliskuuta 2013

Tuvan kruusausta

Meillä on tuo tupa ollut pitkään ilman kattovalaisinta, sopivaa kun ei ole arkkupöydän päälle löytynyt. Rakennusaikana lampun paikka ( sähköt) tuli paperilla suunniteltua reilun puoli metriä väärään kohtaan, eikä riippuvalaisin osunutkaan sitten pöydän kohdalle, kun saatiin kalusteet paikalleen. Ruuvasin kattoon pöydän kohdalle koukun ja siinä on roikkunut tällainen omatekoinen "peuransarvihimmeli" aina eiliseen saakka...


Eilen löysin Bella Wintagesta niin suloisen lampun, että meillehän se samantien muutti. Enää ei vaivannut edes se pistokkeen väärä sijainti, lamppu roikkuu ihan samassa koukussa kun tuo sarvi ennen. Mustaa johtoa jouduin pistokkeen juuresta vähän vaalentamaan niin, että nyt se "melkein sulautuu" kattopaneelin joukkoon.























Täytyi kiireesti räpsiä muutama kuva niin kauan kuin nuo sohvatyynyt ovat paikoillaan - yleensä ne eivät järjestyksessä ole -  tuo sivustavedettävä sohva on nimittäin meidän bassetin lempipaikka :-)


Oikein hyvää viikonloppua kaikille !




tiistai 12. maaliskuuta 2013

Vaarallista ajantappoa

Tänä iltana kuskaillessani muksuja harrastusten pariin,  minä kulutin aikaa uusitun Kauppakeskuksen sisustusosastolla ja totesin sen olevan aivan liian houkutteleva paikka :-) Voi kuinka paljon ihania tapetteja esillä! Parin viikon takaisesta lastenhuoneiden tapetoinnista jäi vielä niin paljon liisteriä yli, että äkkiäkös sillä vielä huoneen tai pari laittaisi uuteen kuosiin. Paljon oli kimallusta ja upeita kuvioita. Tässäpä kuvia muutamista suosikeistani:


Yli-ihana hopeinen ruusutapetti, jolle keksisin                Kirsikankukkia, näitä oli
paikan ihan heti. Mallipala lähti mukaan :-)                   ainakin kolmea hiukka eri sävyistä.
Tapetti on kuvassa ylösalaisin.


Tämän jos esikoiseni olisi nähnyt pari viikkoa                Tämä ON tapetti. ( kamera tekee tuohon
takaperin... hienot värit.                                                keskelle ihmeellisen läntin )   


Ja sitten ne kaikki lattiavärkit. Tätä jäin ihastelemaan:




Olisikohan liikaa, jos ehdottaisin isännälle,
että laitetaanpa kaikki lattiat uusiksi?

- niin ja seinät samalla, kun kerran aletaan :-)

Toistaiseksi voi olla parasta vain haaveilla näistä
ja olla ihan hiljaa....

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Kukkia ja paikkamaalausta

Ihan vähän väsynyt olen - mutta erittäin tyytyväinen - viimeöisen blogituusailun jäljiltä. Laitan tähän vielä kuvan parista näpertelijän innoittajasta; kukkakimpusta ja spraymaalipullosta. Tuon ihanan tulppaanikimpun sain tuliaisiksi vierailtani perjantaina Naistenpäivän kunniaksi, se matkasi meille tänne reilut 400 km kovassa pakkasessa ja ilman vettä. Tulppaanit ovat melkoisia selviytyjiä. Yllärikimppu lämmitti kivasti mieltä :-) Vielä se kukkii kauniisti, kun olen muistanut lisätä vettä maljakkoon joka päivä.


Spraymaali lienee paras keksintö sitten polkupyörän - tai ainakin se helpottaa paljon luomisen tuskaa ja nopeuttaa työskentelyä, kun pitää saada jokin vaihtamaan nopeasti väriä.  Tosin, hyvää ruskean sävyä en vakiosävyisistä spraymaaleista ole vielä löytänyt - ken sellaisen tietää, niin vinkki otetaan mieluusti vastaan.


Keittiön tapetointia

Kun taloa aikoinaan rakennettiin, oli minulle selvää että keittiö tulee olemaan hyvin pelkistetty, valkoinen ja vain työtasoissa ihan vähän tummaa väriä. Valkoisia seiniä katselin pari vuotta, kunnes kyllästyin ja maalasin ne hiukan sävytetyllä, jolloin kaapistot tulivat paremmin esiin seinästä. Kaappien valolistat vaihdettiin alkuperäisistä valkoisista ruskeisiin ( on  jalkalistavärkkiä, muttei sitä oikeastaan huomaa ) . Lopputuloksesta innostuneena uskalsin vielä  hankkia ikkunaseinälle vielä hiukka tummempisävyisen tapetin.
 




<--- ennen




       jälkeen -->








Ikean Ingolf - jakkarat tuunasin kahvoilla - niistäkin tuli ihan kuin eri tuolit.

Kurkkupöntön uusi elämä :-)

Tämä on ehdottomasti yksi suosikkituunauksistani - kuuluu sarjaan romusta aarteeksi. Tiedättehän isot maustekurkkupurkit, joissa kurkut tulee kauppoihin ja mistä ne siirretään irtomyyntiin...elintarvikekaupoille jää valtavat määrät näitä peltipurkkeja ihan jätteeksi.
Purkillinen pinkkiä spraymaalia, kuumaliimapyssy ja vähän pitsiä niin lopputulos näyttää tältä. Kansi on vanerista kuviosahalla leikattu pyöreäksi ( alapuolella pienempi kiekko, joka pitää kannen paikoillaan sivuttaissuunnassa). Rivat on vanhasta nahkavyöstä leikattu ja kiinnitetty popniiteillä purkkiin. Tässä nyt kelpaa vaikka säilytellä koiranruokia :-)

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Suosikkituunauksia



Tämän pöytäryhmän hankin aikoinaan ensimmäisenä ostoksena uuteen kotiimme. Pöytä on ihanan tukeva, mutta sen kansi joutui pikkuväen toimesta kovalle koetukselle ja alkoi pian kupruilemaan niiltä kohdin mistä maalipinta oli rikkoutunut. Harkitsin ensin kannen hiomista ja maalaamista uudelleen, kunnes sain vinkin vähän erilaisesta tavasta uudistaa pöydän kansi...

Yksi paketiilinen lattialaminaattia riitti tämän pöydän kanteen, reunoilla on puulistat. Kansi on ns. "kelluva" ja jos joskus myöhemmin haluaa vaihtaa toisenlaisen laminaatin tilalle, niin se onnistuu helposti listat irroittamalla. Pari mustaa metallikoukkua ja sisustustarra löysivät paikkansa rungosta. Pöydän seuraksi hankin banaaninlehtituolit, tosin paikkoja tuli nyt vain 4.lle henkilölle. Tällaisena pöytäryhmä oli reilun vuoden ajan, kunnes joulun jälkeen iski halu taas vaihtaa tuolit takaisin sellaisiksi, joita sopii pöydän ympärille 6.
Nyt pöydän ympärille sopii taas kivasti 6 kaffittelijaa :-)
Tuoleja hankin kahdesta eri paikasta, kaksi tuoleista on antiikkitammen värisiä metalliristikolla, neljä oli ruskeaa puuristikolla - kaksi niistä maalasin itse mustaksi.
Syynä tuohon mustaksi maalaamiseen ei ollut pelkästään ulkonäkö, vaan se että vahingossa liukastuin portailla  yhtä tuolia sisään kantaessani ja eikun "naks" - tuollainen selkänojan ristikon kaistale meni poikki. Harmitti ensin vietävästi, mutta onneksi tuo näppärä isäntä ( joka tavallisesti ei osallistu millään tavoin näihin "höpö-höpö-sisustusjuttuihin"...) taiteili siihen tuoliin tilalle uuden ja eron alkuperäiseen huomasi enää vain ristikon väristä. Spray-maalia pintaan - ja minusta tämä koko ryhmä onkin nyt hauskemman näköinen näin, kun pöydän ympärillä on samanlaisia tuoleja vain 2, molemmat eri puolilla pöytää, eikä edes vastakkain.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Askarteluja paperinarusta

Paperinaruaskarteluun tutustuin Perhonjokilaakson Kansalaisopiston kursseilla jokunen vuosi sitten. Siitä se innostus sitten lähti, ja kotiinkin tuli hankittua askartelumateriaalia. Paperinaru on mielestäni varsin hankala työstettävä, narun aukominen on työlästä ( lue: terapeuttista...) ja ainakin neuloessa naru raapii helposti tottumattomat sormet verille. Mutta lopputulokset on aika kivoja ja monenlaista saa aikaiseksi.
Taustalla isoilla puikoilla neulottu kranssi, edessä alku ruusukranssille; miljoona, miljoona, miljoona ruusua....
 Ruusut sidotaan kranssiksi ohuella rautalangalla.
 Ruusukranssi valmiina.
 "Tommi Läntinen", punertavan ruskea paperinarukranssi talvelta 2010
 
Kun ilmoittauduin kansalaisopiston paperinaruvalaisin-kurssille, niin kuvittelin meneväni tekemään allaolevan kaltaista palloa...Yllä kuvassa rysävalaisin paperinarusta, neulottu pyöröpuikoilla. Eikä valmistunut kurssin aikana, vaan vaati minulta hiukka enemmän aikaa. Ensimmäinen - ja viimeinen paperinaruaskarteluni neulomalla, luulisin. Sen verran paljon hikeä, verta ja kyyneleitä vuodatin, ennenkuin tämä oli valmis :-)
 Pallovalaisin, kelmutetun ilmapallon päälle liisteröityä, kahta eri vahvuutta paperinarua pyörittämällä tehty.