Integrointia ( vai korostamista?) keittiössä

Näin tiistai-iltaisin olo on melkein kuin viikonlopun kynnyksellä; meillä kun suurin osa lasten säännöllisistä harrastuksista painottuu alkuviikkoon ja puolivälissä viikkoa elämä kiireisenä muksutaksina olemisesta vaihtuu rauhallisempaan ajanviettoon kotosalla.

Myöhäisillan hiljaisuudessa kuuluu enää keittiöstä astianpesukoneen ääni ( meidän oma onkin melko äänekäs kapistus ) ja siitäpä innostuneena teen "astianpesukonepostauksen".

Viime syksynä huomasin, että astianpesukoneen valkoiseen etupaneeliin oli ilmestynyt iso jälki, semmoinen oikein kunnon naarmu, joka näkyi kauas. Aikani sitä harmisteltuani päätin kokeilla tämmöistä pikku tuunausta:

Alimmaiseksi teippasin puukuvoisen kontaktimuovin, Dc-fixin, ja siihen päälle sitten laitoin tuon sisustustarran. Alkuun jännitin, että miten tuo pohja tuossa pysyy kiinni, kun koneesta välillä nousee ilmoille kuumat höyryt. Nyt, reilun puolen vuoden päivittäisen käytön jälkeen Dc-fix on edelleenkin tiukasti astianpesukoneen kannessa myös reunoilta.

Yläkaapiston vanha valkoinen valolista on hyvässä tallessa, jos joskus tekee mieli muuttaa yleisilmettä takaisin vaaleammaksi. Ruskeat pikkulaatikot löysin HH:sta, niihin laitoin numerotarrat ja nyt ne istuvat ainakin kokonsa puolesta kuin hanska käteen noihin yläkaapiston lokerikkoihin jotka alkujaan olivat tyhjillään.

Alunperin niin kovin valkoinen keittiöni alkaa hiljalleen muistuttaa enemmän " Täti-ruskean" kodin sydäntä. Ja ehkäpä se onkin enemmän minun näköiseni tällaisena :-)